Vaikka en juurikaan jaksa kouhkata sen suurempia, niin tänään piti tehdä ihan poikkeus..

Arvelin ihan vaan ilkeyttäni käydä pienen lenkin fillarilla ja siitä sitten tulikin hiukan pidempi lenkki. Yksinkertaisesti kun ei vaan kehdannut jättää touhua kesken vaan ajeli siellä ja täällä. Ei niinkään sen vuoksi, että olisi ollut lämmin keli - ihan vaan sen puolesta, että teki mieli kulkea polkuja pitkin katselemassa syksyn luontoa ja sen väriloistoa.

Myönnettäköön nyt kuitenkin senverta, ehkä miehisen maineen pelastamiseksikin, että vanhalla prikaatin alueella piti käydä ihailemassa vaunuja. Mutta molemmissa aiheissa oli ihan näkemistä. Huono puoli on vaan se, että hämärä laskeutuu yllemme kovin aikaisin..