Porvoon ensimmäinen koululaisjakso alkaa olla hiljalleen takana ja vielä on koko kööri jopa hengissä..

Vaikka jossain vaiheessa ensimmäisenä päivänä tuntui, että päivä ei lopu koskaan, niin kyllä se siitä kuitenkin. Joskus kun illalla nokkaunien ottaminenkin on hankalassa, kämppä kun on täynnä väkeä, niin siinä ei aina rauhaa saa.. Jännityksellä askel eteenpäin.. Tentit lähenee, onneksi "main eventtiin" on vielä noin vuosi matkaa. Vielä muutama viikko tälle syksylle ohjelmaa ja sitten on "rehkitty" tämä kausi taas.. Loppuaika meneekin sitten ihan käytännönharjoitteita tehdessä, tiedä vaikka oppisikin kaiken mitä pitäisi.. Ehkä..

Ihmisen onni voi olla muuten pienestä kiinni.. Huomasimme sen, kun kannettava ilmestyi kämpän pöydälle langattominen yhteyksineen ulkomaailmaan.. Emme me nörttejä ole.. Kai..