Tänään se sitten loppuu, viimein...

Vaikka ajoa on edessä päälle 200km, niin jotenkin sitä on hyvällä tuulella jo näin aamusta.. Tietää, että yksi pätkä koulutuksia on nyt sitten käyty ja kaiken lisäksi vielä kunnialla läpi.. Kai sitä saa sanoa hurjaksi, mutta tällä hetkellä tuntuu lähinnä siltä, että voin tehdä ihan jopa mielelläni pari sarjoitustyötä tai vaikka sen 5kpl suurien lähetyksien purkua. Ja noin äkkiseltään heitettynä, ne ei ole niitä kaikkein parhaita hommia jos meinaa pitää mielensä virkeänä..

Antakaa minulle vaikka 100kpl postiluukkuja nimettäväksi, niin sekin tuntuu ihan hyvältä tässä vaiheessa..

Vaan onneksi luvassa on viikonloppu ihan piakkoin ja saa olla sellaisten ihmisten keskuudessa joista oikeasti välittää ja joita on oikeasti ikävä. Voisiko viikolle jolloin on ystävänpäivä, saada edes parempaa viikonloppua? Budjetti kiepsahtaa kyllä selkeästi selälleen, mutta kyllä minä siitä olen valmis sen maksamaan, että pääsen "ihmisten ilmoille"..

Kaikki kai on vaan niin suhteellista...