Pyydän nöyrimmin anteeksi kaikilta ystäviltäni ja kavereiltani, koska olen teiltä saanut aiheesta palautetta - ihan aiheesta.

En ole kerennyt teitä kaikkia näkemään, herraties liian pitkään aikaan, vaikka olen niin pirusti halunnut sen tehdäkin.

En kuitenkaan ole ketään teistä unohtanut, olen vain pirun kaukana (toisaalta lähellä), mutta aina paikkakunnalla käydessäni en voi kuin muutamaa nähdä, koska muuten kukaan ei saisi kuin sen 5min..

Sanotaan suoraan, minulla on ikävä entiseen kotipitäjään ja pahasti. Lisäksi siellä on tulossa tenavia ja siellä on tulossa häitä. Siellä on ihmisiä jotka on viimein onnellisia ja siellä on ihmisiä joita pitäisi muutenkin nähdä.

Iso ikävä on myös isolle kirkolle, koska siellä on jo syntyneitä joita en ole koskaan nähnyt ja mikä pahinta, en ole nykyisin onnellisia perheitä tavannut. Ja muutama hulivili siihen päälle vielä. ;) *kohotan päähineen entisille luokkalaisille TRV-puolelta*

Mitä täällä on? Täällä olen minä ja duunikaverit.. Siinä se, noin karkeasti. Olkaa onnellisia oikeasti siitä mitä teillä on nyt, edessä, mitä on luvassa. Karusti sanottuna olen vain täällä duunissa..

Onneksi tulee päästäinen ja sen myötä pari lisäpäivää. Silloin olen Kuopiossa ja yritän nähdä kaikkia teitä joita rakastan ja joista välitän, mutta tiedän jo etukäteen, että se ei tule olemaan mahdollista - kunhan edes joitain, edes...

Se mikä tekee elämisestä elämisen arvoisen, se on ystävät, kaverit.