Onhan tämä toisaalta taas..

Miettinyt jonkinverta tätä muuttopuuhaa ja toisaalta osaa olla aika hemmetin tyytyväinen, että vaihtaa maisemaa ja samalla alkaa taas elämä jollain tapaa "alusta".. Mutta toisaalta taas tuntuu kehnolta ottaa ja lähteä jonnekin missä ei todellakaan ole kävelymatkan päässä ne kaverit joita täällä näkee ihan milloin tahansa.

Toisaalta taas kun ajattelee, niin ei voisi olla juuri tyytyväisempi olo, koska on selkeästi taas saamassa aikaan jotain - ja nimenomaan jotain muuta kuin pelkästään sanomista. Jos oikein sattuisi vielä lykästämään, niin saisi sen kämpänkin.

Huomenna retkeilemään taas pitkin poikin, on se lystiä istua taas matkustaessa.. Gaaahhhh...