Kuopio, poika palasi kotiin..

Hetken ynnättyään se oli pakko lähteä käymään entisillä kotiseutuvilla katsomassa miten se kaupunki pysyy kasassa kun ei ole vahtimassa.

Loppupeleissä tuli lähinnä perjantain osalta surulliseksi, hyvin surulliseksi.. Puolet pojista joiden kanssa on poikain iltaa joskus pitänyt - elävät kynttilänvalossa kotona kun akka sanoo, että ei mihinkään.. Ihme sankareita, uho on kova kyllä... Etenkin kun olen sanonut jo liki viikon varoitusajalla, että olen kaupungissa.. Tuntemattoman sotilaan sanoja lainaten: "saatanan lampaat"!

Kaupunki muuten ihan sama ko ennenkin, mutta Sedu on avannut tänne kapakan.. Avajaiset perjantaina, arvaa olenko tunkuun menossa, juuen. Ja vakiopaikassakin kaiken lisäksi pikkujoulut...

Lauantai meni sitten mukavasti entisen päällikön luona saunoen ja nauttien laatuajasta. Laatuaikaa oli aamu kuuteen saakka, joten ihan kunnon kinkerit siis. Vaan mitä opimme tästä retkestä? Aina pitää jotain oppia.. Älä maistele laatuviskiä aamu kuuteen jos seuraavana päivänä on edessä junamatka. Elämäni pisimpiä parituntisia...