Kuopio, poika palasi kotiin..
Hetken ynnättyään se oli pakko
lähteä käymään entisillä kotiseutuvilla katsomassa miten se kaupunki
pysyy kasassa kun ei ole vahtimassa.
Loppupeleissä tuli lähinnä
perjantain osalta surulliseksi, hyvin surulliseksi.. Puolet pojista
joiden kanssa on poikain iltaa joskus pitänyt - elävät kynttilänvalossa
kotona kun akka sanoo, että ei mihinkään.. Ihme sankareita, uho on kova
kyllä... Etenkin kun olen sanonut jo liki viikon varoitusajalla, että olen
kaupungissa.. Tuntemattoman sotilaan sanoja lainaten: "saatanan
lampaat"!
Kaupunki muuten ihan sama ko ennenkin, mutta Sedu on
avannut tänne kapakan.. Avajaiset perjantaina, arvaa olenko tunkuun
menossa, juuen. Ja vakiopaikassakin kaiken lisäksi pikkujoulut...
Lauantai
meni sitten mukavasti entisen päällikön luona saunoen ja nauttien
laatuajasta. Laatuaikaa oli aamu kuuteen saakka, joten ihan kunnon
kinkerit siis. Vaan mitä opimme tästä retkestä? Aina pitää jotain
oppia.. Älä maistele laatuviskiä aamu kuuteen jos seuraavana päivänä on
edessä junamatka. Elämäni pisimpiä parituntisia...
sunnuntai, 19. marraskuu 2006
Kommentit