Olen joskus aikaisemminkin törmännyt tilanteeseen jossa ei voi olla kuin ihmeissään kuinka oikeassa se asiakas onkaan - etenkin kun näitä sattuu näköjään vähän väliä.

Kävin joutessani hakemassa paikallisesta apteekista päänsärkislääkettä. Viereisellä tiskillä vaari oli asioimassa ja metakasta pystyi kyllä päättelemään mikä oli vikana.

Lääkäri oli vaihtanut lääkkeen merkkiä kun vaari oli valittanut sivuoireista. Mutta kun apteekkitäti purkin tiskille nosti, niin eihän se kelvannut mitenkään kun se ei ollutkaan sitä vanhaa tuttua ja turvallista. Eihän nyt uusia lääkkeitä herranen aika voi alkaa syömään, vaikka vasta onkin valitettu sivuvaivasta.

Voi kun apteekkari voisi sanoa, että nyt on vaan parempi mennä sitten kotiin, asettua pitkälleen ja odottaa sitä puristavaa rintakipua - kyllä se sieltä tulee kuitenkin. Mutta kun ei voi..

En jäänyt seuraamaan miten purnaamisessa kävi loppupeleissä, tyydyin kävelemään pihalle ja ihmettelemään miten oikeassa se asiakas taas kerran oli.