Kun on liki pari viikkoa ollut menossa, niin pakko se on myöntää, että hyvältä se vaan tuntui purkaa repusta ja nyssäköistä kaikki kamat pois..

Hyvä olo vaan loppui siihen kun kaikki kamppeet piti purkaa kohti pesukonetta, että saa kaiken kuivumaan tälle päivää. Jaa miksi? Koska reissut jatkuu ja kohtapuoleen on suunnattava kohti pohjoista menevää junaa.

Tällähetkellä ensimmäinen tunne on se, että saisi olla hetken aloillaan ja olisi kovin, kovin tyytyväinen. Mutta toisaalta.. Pitkästä aikaa pääsee tekemisiin ihmisten kanssa ihan naamatusten, eikä puhelimen tai netin läpi.

Mikä parasta.. Tänään varmistui sellainen hauska seikka, että kerkeän olemaan yhden vkonlopun kämpillä, ja sitten mennään taas..

Olen pian kai kulkuri tai kiertolainen kun juoksen paikasta toiseen..